kartanon historiaa | tallin tarinaa

Espoon kartanon perusti 1556 Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa kuninkaankartanoksi, eräänlaiseksi mallitilaksi, yhdistämällä kaksitoista Mankin ja Espoonkylän taloa. Kartano sijaitsee vanhan Turku-Viipuri -maantien eli Kuninkaantien varrella. Muistona entisistä ajoista kartanon vieressä on edelleen Suomen vanhin kivisilta, joka rakennettiin vuonna 1775 Ruotsin kuningas Kustaa III:n tehdessä tutustumismatkan Uudenmaan läänin läpi. Espoon kartanon omistajia olivat aikanaan mm. kuuluisat sotapäälliköt ja kreivit Jacob de la Gardie ja Gustav Horn, kunnes omistajuus vuonna 1756 päätyi Ramsay-suvulle. Valtioneuvos August Ramsay muodosti kartanosta osakeyhtiö Esbogård Ab:n vuonna 1909. Noin 30 osakkaan perheyhtiö on edelleen suvun omistuksessa. Espoon kartanon päärakennus esiintyy mm. Vänrikki Stoolin tarinoiden runossa "Matkamiehen näky".

Tarinaa tallin alkuvaiheista
Espoon kartanon navettamäellä oli sijainnut 200 lypsylehmän navetta, meijeri, juustola sekä työväen asuinrakennuksia, kaikki 1900-luvun alussa rakennettuja. Kartano lopetti lypsykarjan pitämisen 1950-60 -lukujen taitteessa, minkä jälkeen 60-luvulla tallin toisessa päässä majailivat kartanon kuusi työhevosta; muu rakennus toimi eräässä vaiheessa jopa Kustannusyhtiö Otavan kirjavarastona. 1970-luvun alussa entinen navetta muutettiin talliksi ja tiloissa aloitti kansainvälisestikin tunnetun kilparatsastajan Silja Pursiainen-Eklundin luotsaama ratsastuskoulu Sillin talli. Talli toimi ratsastuskouluna eri yrittäjillä vuoteen 1986 saakka, jolloin silloisen yrittäjän talousvaikeudet uhkasivat lopettaa niin yksityistallin kuin ratsastuskoulun keskellä historiallisen kylmää talvea.

Meitä löytyi neljä idealistia, jotka olivat valmiit jatkamaan toimintaa keskellä tulipalopakkasia: vesiputket halkesivat yli 30 asteen pakkasissa, rehu- ja kuiviketoimituksilla oli vaikeuksia päästä perille, koska autot kirjaimellisesti hyytyivät matkalle, ratsastuskoulutoiminta oli viikkokaudet kirjaimellisesti jäädytettynä eikä ja hevosia voinut viedä edes ulos... Alku oli todella inhorealistinen. Kaikesta kuitenkin selvittiin ilman yhdenkään hevosen sairastumista.

Yhteistyössä kartanon kanssa jo erittäin huonokuntoiseksi päässyt tallikiinteistö ja vanha meijeri saneerattiin 1987–88. Entisessä meijerirakennuksessa on nykyisin henkilökunnan asuntoja, asiakkaiden sosiaalitiloja ja ratsastuskoulun toimisto. Samassa yhteydessä rakennettiin asianmukaiset suuret ratsastuskentät ja uudet tilavat tarhat.

Maneesit tekivät vasta tuloaan Suomessa 1980-luvulla, mutta toki meidänkin haaveissamme oli hallin rakentaminen. Siihen päätettiin ryhtyä heti toiminnan alkuvaiheessa: rakennusprojekti käynnistyi jo talvella 1987–88. Tositoimiin päästiin kesällä ja avajaisia vietettiin 13.11.1988 kouluratsastuksen SM-kisojen merkeissä. Kartanon tilanhoitaja muistaa vieläkin, kuinka maneesikenttää viimeisteltiin vielä kilpailuja edeltävänä päivänä Kyra Kyrklundin tarkan silmän alla.

päivitetty 3.8.2010 | edelliselle sivulle | takaisin sivun alkuun